Tiedon visualisointia. Ja vähän taidettakin.

Moneen taipuva visuaalinen journalisti. Suurilla siveltimillä maalaava, tarkka järjestyksen ihminen, jonka intohimona on matkustelu eksoottisiin maihin ja vinksahtaneet elokuvat.

Lapsena haaveammattini oli hevoskirjan kuvittaja. Opiskellessani graafista suunnittelua Rovaniemellä lopputyöni aiheena oli hevoskirja. Taitoin ja kuvitin kirjailija Marvi Jalon Villivarsan tallikirjan (Tammi 1989). Työ tehtiin saksitaittona ja nyt katsottuna lopputulos on vaatimaton. Kuvituksiin sen sijaan olen tyytyväinen edelleen. Hevoskirjojen kuvittajaa minusta ei kuitenkaan tullut, vaan muutaman mainostoimistossa vietetyn vuoden jälkeen siirryin lehtigraafikoksi.

talouselama_logo  Minulla on pitkä kokemus media-alalta. Lähes koko työurani, 23 vuotta, olen ollut Talouselämä-lehdessä. Talouselämä on Pohjoismaiden suurin kerran viikossa ilmestyvä talouslehti.  Alussa työskentelin taittajana ja sen jälkeen lehden ulkoasupäällikkönä ja AD:na. Työhöni on kuulunut lehden taittoa, ulkoasun ja kuvausten suunnittelua yhdessä muun toimituksen kanssa sekä toiminnan kehittämistä. Olen myös toiminut lehden johtoryhmän jäsenenä ja ulkoasuryhmän esimiehenä.

Vaativinta työssäni on vaikeasti kuvitettavien talousaiheiden visualisointi.

[supsystic-gallery id=’8′]

Tappajagraafikko, toimittaja kommentoi, kun kävin muistuttamassa aikatauluista ja juttupituuksista. Minua on myös kutsuttu konseptityranniksi ja pilkunviilaajaksi. Nimitykset viittaavat rooliini ulkoasuvastaavana: juttujen on tultava taittoon ajallaan ja oikean pituisina, jotta kaikki ehtivät tehdä oman työosuutensa. Talouden abstraktit aiheet ovat haastavia kuvittaa: budjetti, hallitustyö, liikevaihto. Työni onkin saada lehden visuaalisuus mielenkiintoiseksi ja vaihtelevaksi.

***
Koska elämä on muutakin kuin työtä, nautin kovasti kaikenlaisesta puuhailusta, kuten…

Annalan kartano
Kotini lähellä Helsingin Vanhassakaupungissa on paljon kuvauksellisia maisemia.

Öljyvärimaalaus. Isäni oli lahjakas harrastelijataiteilija. Hän opetti minut maalaamaan ollessani päälle kymmenen. Maalaussalkustani löytyy yhä värituubeja, jotka kuuluivat isälle. Maalausharrastus sai lisää puhtia, kun sain Journalistiliitolta stipendin. Kuukauden opintovapaalla tauluja syntyi lukuisia. Nykyisin minulla on oma ateljee, jossa voin rauhassa keskittyä taiteen tekemiseen. Katso töitäni galleriassa.

Elokuvat. Käyn vuosittain elokuvajuhlissa: Espoossa, Helsingissä, Tampereella, joskus Tallinnassakin, Pimeät yöt-festareilla (PÖFF). Elokuvissa minua kiehtoo kunnon tarina ja jonkinlainen särö, vinksahtaneisuus. Myös visuaalisuus on tärkeää. Maailman paras elokuva on mielestäni edelleen Ridley Scottin ohjaama Blade Runner vuodelta 1982.

Artova Film Festival
Tein paikallisille elokuva-festareille esitteen.

Hevoset. Hevoshulluuteni alkoi jo varhain ja jatkuu vain. Pidän kaikista eläimistä, mutta hevonen on kauneinta, mitä tiedän ja sen piirtäminen on sopivan haastavaa. Harrastin ratsastusta aktiivisesti parikymmentä vuotta, kävin tunneilla ja ratsastusvaelluksilla Suomessa, Virossa, Unkarissa ja Portugalissa.

Hevoshulluus ihmisessä on pysyvää, se vain vaihtaa muotoaan ja vakavuuttaan elämäntilanteen mukaan.

Portugalissa ratsastimme ihanilla lusitanoilla, joita edelleen käytetään myös härkätaisteluhevosina. Toisin kuin Espanjassa, Portugalissa härkää ei vahingoiteta.

Sisustaminen. Minusta järjestyksen ylläpitäminen on mukavaa ja viihdyn esteettisessä, harmonisessa kodissa, jossa tavarat ovat paikoillaan. Sisustan ja stailaan myös muiden koteja. Järjestyksen ihmisenä olen kouluttautunut myös ammattijärjestäjäksi (professional organizer). Tutustu sisustusfilosofiaani ja tekemiini sisustuksiin sivuillani lauransisustus.com

ruuvit-mv

Ammattijärjestäjän asiat, paperit ja tavarat pysyvät hyvässä ruodussa.

Matkat. Kotiin on kiva palata, kun välillä käy jossain! Olen tutustunut kaukomaihin reppu selässä ja matkustellut matkalaukunkin kanssa ympäri maailmaa. Matkakohteeksi on valikoitunut milloin mitäkin (olen käynyt yli 30 maassa), mielenkiintoisia ovat olleet esimerkiksi Intia, Guatemala, Bali, Slovenia, Sri Lanka ja Uzbekistan. Vielä on monia maita näkemättä ja samoissakin voi käydä monta kertaa, joten matkalaukku on hyvää pitää –  jos ei pakattuna – niin ainakin helposti saatavilla. Katso kuviani galleriassa.

Mitä isompi, sen parempi. Uzbekistanilainen kansallispäähine.

Muita asioita jotka saavat sydämeni lyömään nopeammin ovat esimerkiksi kesämökkeily, remontoiminen, kuntonyrkkeily, vanhat Jaguarit ja Vespat.